Kalaallit Nunaata kangiata avannaani Zackenbergip nalaani A.P. Olsen Iskappenimi sermimit ingerlaartut allanngorujussuarneri aatsaavissuaq uppernarsarneqartut.
Ilisimatuussutsikkut misissuinermi nutaami takuneqarsinnaavoq sermimit qarsussinerit uteqqiattut annikillisimasut, sikumillu assiaqut sermimut ingalassimaartitsisuusoq annikilliartulersimasoq. Pissutsit taamaaginnassappata ilisimatuut naatsorsuutigaat qarsussinerit unikkumaartut.
1990-ikkulli naajartornerisa nalaanni ilisimatuut A.P. Olsen Iskappenimi tatsimi qarsussinermit sermeq nalunaarsorneqartarsimavoq. Qarsussisoqartillugu sermeq imaaruttarsimavoq, taamaattoqartillugulu Zackenbergflodenii imeqangaatsiartarsimavoq qorlortorsuusarsimallunilu. 2019-illi nalaani pissutsit allanngoriartulersimapput.
Uuttortaanerit misissuinerillu takutippaat siornatigormut sanilliullugu taseq imaassaarsimasoq. Sarfaq arriinnerulersimavoq, imerlu kuuttoq annikillisimalluni.
Ilisimatuut naliliinerat aallaavigalugu sermeq piffissaq sivisooq annaaneqarsimassappat, taava tatsimut ingalassimaartitsisoq sermeq assissutaasoq ajorsiartussaaq. Taamaalilluni kuummi kuunneq pissusissamisoortoq allanngoriartulissaaq.
Zackenbergimi ukiut 30-ngajaat misissuisoqarpoq, Kalaallit Nunaannilu sivisuumik uuttortaanermi paasisat tassani takuneqarsinnaapput. Allannguutit ilisimatuut maanna uppernarsarsinnaasaat ukiuni qulikkaani arlaliusuni sumiiffimmi nakkutiginnittoqarneratigut ersarinneruleraluttuinnarput.
Piffissami sivisuumi misissuienrmi allannguutit takujuminaassinnaasut naammattoorneqarsinnaapput. Misissuinermi matumani Kalaallit Nunaata pinngortitaa piffissap ingerlanerani qanoq allanngoriartornersoq silaannaallu pissusaata allanngoriartorneranit qanoq sunnerneqarnersoq takuneqarsinnaavoq. Pissartullu matumani uppernarsarsinnaavagut. Taakkualu Kalaallit Nunaanni tatsimi serminngiinnerni allani atuunnersut aamma paasinnittoqarsinnaassaaq.
Nunani allani ilisimatuussutsikkut suleqatigisartakkat peqatigalugit Asiaq misissuinermi peqataavoq. Kalaallit Nunaata kangiata avannaani Zackenbergimi Ilisimatuussutsikkut misissuiffimmi uuttortaasimapput, misissuinerillu 1996-mit 2024-mut ingerlanneqarsimapput.
Misissuinermit paasisat nunat tamalaat akornanni atuagassiami Journal of Hydrology: Regional Studiesimi saqqummeqqammerpoq, tassanilu Kalaallit Nunaanni kuut toqqaannartumik Sermersuarmut attaveqanngitsut akornanni imermik pissarsinerit piffissami sivisunerpaami uuttortarneqarsimasut aallaviusimapput.
Paasissutissat
Tatsimi sermit assiaqutaasut suuppat?
Piffiit ilaanni sermit pinngortitap nammineerluni assiaqutigisinnaavai, taakkualu tatsit kuunnerinik sermimiillu imeq aannikup ingerlaarnissaa assersorneqarsinnaavoq, taakkualu tassaapput sermit tatsini assiaqutaasut. Imeq tatsimi annertusiartortillugu imermit naqitsineq annertusiartuinnartarpoq. Naggataatigullu naqitsineq ima annertutigilertarpoq imeq sermip ataatigut sinaatigulluunniit kuulertarluni. Annertussuseq aalajangersimasoq tikinneqartillugu sermeq tassanngaannartumik kuulersinnaasarpoq imerlu annertooq ingerlaalertarluni. Taannalu tatsimit sermilimmit qarsussinertut taaneqartarpoq. Periuseq una ukiut arlallit uteqattaartuusinnaavoq, sermeq immeriarluni tassanngaannartumik kuulertarluni. Kalaallit Nunaata kangiata avannaani A.P. Olsen Iskappenimi 1990-ikkulli naajartornerini tatsimit sermilimmik qarsussinerit nakkutigineqalersimapput. Misissuinerillu nutaat takutippaat 2019-imiilli qarsussinerit taakkua annikilliartulersimasut, tassami sermeq assiaqutaasoq annikilliartuaarusaarsimagami.
