14.11.17
Niaqornaa-mi Nuup Kangerluata qinnguani silasiorfitsinnit uuttukkat maanna takuneqarsinnaalerput.
31.10.17
Indtast en oversigtstekst her...
15.05.17
Kalaallit Nunaanni pinngortitap ataqatigiinneranik nakkutiginninnerit (Greenland Ecosystem Monitoring programme, GEM) qanittumi saqqummiunneqarnerani Asiap suliai, ukiumoortumik nalunaarummi 2016-imoortumi, allaatigineqarluarput.
24.04.17
Google Earth-ip nutaaliorluni saqqummiussinerani This is my home-imik taaguutilimmi, Malene Egede-ip igalikumi angerlarsimaffia, qarasaasiakkut angerlarsimaffiit saqqummersinneqartut tallimaasut akornanniippoq.

Asiami ilisimatuussutsikkut misissuinerit saqqummiulluarneqartut

Asiami ilisimatuut marluk Jakob Abermann aamma Kirsty Langley-p ilisimatusaammi suleqataaffigisaat, ilisimatusarnermut tunngassutilinni saqqummersartut tatigisaanerit ilaanni Nature – International weekly journal of science.

Mette Bendixen Københavns Universitet-imeersup allaatigisaa “Delta progradation in Greenland driven by increasing glacial mass loss” (Kalaallit Nunaanni sermersuup aakkiartornerata ilutigisaanik kuuit paavisa nikikkiartorneri) saqqummersinneqassaaq.

Allaatigisami sammineqarpoq, silaannaap kissatsikkiartornerata ilutigisaanik sermersuarmit erngit kuunnerulernerisa aammalu immap sikuusarnerata sivikinnerulernerata sunniutaanik, Kalaallit Nunaanni 1980-ikkuniilli kuuit paavisa nikikkiartulersimaneri. Issittuni allani, kuuit paavi neriorneqarput, killornguanilli Kalaallit Nunaanni kuuit paavi silammukariartorput. Ilisimatusarnermi Kalaallit Nunaanni kuuit 121-it misissorneqarsimapput, tassani 1940-kkunni timmisartumit assilisat, qaammataasanik assilisanik nutaaliaasunik 2010-kkunneersunit assilisanik naleqqiunneqarput. Assersuutigalugu Kangerlussuarmi kuussuup marrartarisaata killinga silammukariartorpoq, sermersuarmit aattup kuunnerulernerata immallu sikuunerata sivikinnerulernerata kinguneranik. Kuuit paavisa silammukariartorneri innuttaasunut pilersaarusiortussanullu soqutiginaateqarput, tassami kuuit paavisa silammukariartornerisa kinguneranik illoqarfiit iml. piniariartarfiit kuuit timaaniittut tikikkuminaannerulersinnaammata imaluunniit periarfissanik nutaanik ammaassisinnaallutik.

”Ilisimatusarneq Asiap suliaasa pingaarutillit ilagaat. Paasitinneqarattalu Asiami ilisimatuut suliaasa ilaat Nature-imi saqqummersinneqassasut nuannaartorujussuuvugut.” Asiap pisortaa Bo Naamansen taamak oqarpoq. “Nunat assigiinngitsut akornanni ilisimatuussutsikkut suliat pitsaasut Nature-mi saqqummersinnissaat sapernartorujussuuvoq, taamaammallu Kalaallit Nunaannit suleqatitta saqqummersitsineri nuannaarutigaarput.”

Ilisimatusarneq pillugu uani filmiaqqami eqqartorneqartoq takuneqarsinnaavoq:

http://www.undergroundchannel.dk/secret/19042312/0668dd99487ba752450938c0396c61cb

Allaatigisaq “Delta progradation in Greenland driven by increasing glacial mass loss” 5. oktober 2017-imi Nature International weekly journal of science-imi saqqummersinneqassaaq.

(Asseq: Nicolaj Krog Larsen)

Asiap aasaq 2017-imi misissuinissai

Aasaq 2017 Asiaq-mut ulapaarfiuvoq, assigiinngitsorpassuarnillu misissuiffiulluni. Soorlu toqqavissat nunataat, nunamik uuttortaanerit, silasiornerit, immerinerit avataarsuaniillu uuttortaanernik suliaqarfiuvoq. Uani suliatta ilaat oqaluttuarilaassavagut, aammalu angalanitsinni assilisatta ilaat facebookkimi malinnaavigisinnaassavatit. 

Aasap ingerlanerani, illoqarfiit assingi nutarterniarlugit nunamik uuttortaajartorpugut. Aasaq manna illoqarfiit Paamiut, Qaqortoq, Narsaq, Nanortalik Uummannarlu tikippavut. Nunaqarfiit Uummannap Upernaviullu pigisai aamma tikippavut, taakkulu assitaat kingullermik 2009-mili nutarterneqarmata nutartigassaqqeqaat.

Nunap assitaanik nutarterinermi aqquserngit nutaat, illut, qullilerfiit, kuuffiit allarpassuillu sanaartorfiusimasut uuttortarneqartarput. Taamaasilluni illoqarfiup assinga, piviusumut assigiissarneqareerpat, teknikkerit kommunimilu sulisut allat pilersaarusiornerminni atorsinnaalissavaat. Drone aamma misilerarlugu silaannarmit assiliornermi atorneqassaaq, orthofoto-nillu assiliortoqarsinnaassalluni. Angalanerput iluatsillugu nunaqarfiit Google StreetView-ip assiliissutaanik 360 grademik assiliisinnaasumik assiliortuissaagut.

Juli-p ingerlanerani, Tasiilami Nukissiorfiit erngup nukinganik nukissiorfianut uuttortaajartorpugut. Tassani tatsit marluk akornanni erngup qanoq sukkatigisumik kuunnera uuttortarneqarpoq. Taamaasilluni tatsip aappaa qanoq sukkatigisumik immerneqarsinnaanersoq paasineqassaaq, nukissiorfimmilu sulisut nukissiornissamut imissamaataatertik pitsaanerusumik nakkutigisinnaalissavaat.   

>Taakku saniatigut Asiaq tunup avannaarsuani Zackenbergimi, Kangerluarsunnguamilu ilisimatuussutsikkut suliniutit Greenland Ecosystem Monitoring aamma PROMICE aallaavigalugit misissuiartussapput. Maniitsumi aamma remote sensing atorlugu nunamik uuttortaajartortoqarpoq. Uani ilisimatuussutsikkut suliniutit pillugit atuarsinnaavatit www.asiaq.gl/kl/ilisimatusarnikkut-suliniutit.

 

Dronet atorlugit sermit malittarineqarneri

2017 aamma 2018-imi Asiaq, Nunatsinni ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiinnik tapiiffigineqartumit, sermit allannguutaat UAV-teknologi (dronet) atorlugu malittarissavaat. Misissuinerup siunertaraa Kangerluarsunnguami Qassinnguit sermia ukiup ingerlanerani aammalu ukiut arlallit ingerlanerini annertussusaata allanguutaa paasisaqarfiginerunissaat. Annertussutsip allanngorneri sermiup qanoq ineriartorneranik takutitsissapput aammalu sermiup qanoq siammariartortiginera malinnaavigineqassaaq.

Sermeq Sensefly Ebee atorlugu malittarineqassaaq. Droneq erseqqaarissunik assiliisarpoq, fotogrammetrisk-ilu atorlugu sermip qaava 3D-ingorlugu (DSM) aammalu ortofoto mosaic-inngorlugu ersersinneqarsinnaalissaaq. Qassinnguit sermiannik dronet atorlugit misissuinerit, misissuinernut allanut 2012-imi aallartinneqartunut Greenland Ecosystem Monitoring-imi Asiap suleqataaffigisaaneersunut sanilliunneqassapput (www.g-e-m.dk). 

Sisamariarluni Qassinnguit sermiat drone atorlugu assiliortorneqassaaq, assiliortuineq siulleq 10. Maj 2017-imi ingerlanneqarpoq. Dronemik assiliortuinerit tullii septemberi 2017-imi, Maj aammalu Septemberi 2018-imi ingerlanneqassapput. Naatsorsuutigineqarpoq suliap inerneri 2019-ip aallartinnerani saqqummiunneqarnissaat.

Qassinnguit sermia assiliortorneqartoq, maji 2017.

Qassinnguit sermiata assinga, dronemit assilisaq.

Glacier mass balance, UAV

Dronet atorlugit sermit malittarineqarneri

2017 aamma 2018-imi Asiaq, Nunatsinni ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiinnik tapiiffigineqartumit, sermit allannguutaat UAV-teknologi (dronet) atorlugu malittarissavaat. Misissuinerup siunertaraa Kangerluarsunnguami Qassinnguit sermia ukiup ingerlanerani aammalu ukiut arlallit ingerlanerini annertussusaata allanguutaa paasisaqarfiginerunissaat. Annertussutsip allanngorneri sermiup qanoq ineriartorneranik takutitsissapput aammalu sermiup qanoq siammariartortiginera malinnaavigineqassaaq.

Sermeq Sensefly Ebee atorlugu malittarineqassaaq. Droneq erseqqaarissunik assiliisarpoq, fotogrammetrisk-ilu atorlugu sermip qaava 3D-ingorlugu (DSM) aammalu ortofoto mosaic-inngorlugu ersersinneqarsinnaalissaaq. Qassinnguit sermiannik dronet atorlugit misissuinerit, misissuinernut allanut 2012-imi aallartinneqartunut Greenland Ecosystem Monitoring-imi Asiap suleqataaffigisaaneersunut sanilliunneqassapput (www.g-e-m.dk). 

Sisamariarluni Qassinnguit sermiat drone atorlugu assiliortorneqassaaq, assiliortuineq siulleq 10. Maj 2017-imi ingerlanneqarpoq. Dronemik assiliortuinerit tullii septemberi 2017-imi, Maj aammalu Septemberi 2018-imi ingerlanneqassapput. Naatsorsuutigineqarpoq suliap inerneri 2019-ip aallartinnerani saqqummiunneqarnissaat.

Suliniut pillugu imaluunniit sermit pillugit annertunerusumik paasisaqarusukkuit imaluunniit apeqqutissaqassaguit, attavigisinnaavatsigut:

Jakob Abermann

jab@asiaq.gl

+299 348852

Asiap drone atorlugu suliai pillugit paasisaqarnerorusukkuit, attavigisinnaavatsigut:

Alexander Helland

alh@asiaq.gl

+299 541515

Qassinnguit sermia assiliortorneqartoq, maji 2017.

Qassinnguit sermiata assinga, dronemit assilisaq.