Pisut sakkortuut

Pisut sakkortuut

Kangerluarsunnguami Kobbefjordimi apriilip 9-ata aamma 11-ata 2016-ip akornanni siallerujussuarpoq (30 mm miss.), tupinnaannartumik kiatseriataarluni nalinginnaanngitsumillu kiattorujussuulluni (18.1 grader C angullugu). Kangerluarsunnguami Badesømi tatsip itissusaa akunnerit 24-t iluanni 0.85 meterimik qaffappoq piffissarlu uuttortaaviusimasoq tamakkerlugu qaffasinnerpaaffimmi tullia taamaalilluni angullugu. Siallerujussuarnerata, tassanngaannartumik kiatserujussuarnerata qularnanngitsumillu aputip patajaatsuunnginnerata kinguneranik aputip immatsersimasup sisoornerinik arlalinnik ’slush flows-inik, ’mudflowinut assingusunik’ taaneqartunik, maluginiagaqarpugut.  Taamatut pisoqarnissaat tunngavissat tassaapput siallerujussuarnera kiarujussuarneralu.  Pisut sakkortuut taama ittut attaveqaatitigut atortulersuutinut navianartorsiortitsisuupput Kalaallit Nunaannilu kiatsikkiartornera maanna attuuttoq ilanngukkaanni pisartut sakkortuut taama ittut akulikilliartornissaat ilimanaateqarpoq.  Taamaattumik suliniummut, Kalaallit Nunaanni Ilisimatusarnermut Siunnersuisoqatigiinnit aningaasaliiffigineqartumut, anguniagaq tassaavoq (I) Kalaallit Nunaata Kitaani pisartunik sakkortuunik amerlassusiliinissaq pissutsinillu tamakkuninnga pilersitsisunik allaaserinninnissaq kiisalu (II) apriilimi 2016-imi pisut qanoq siammartigisimanerannik nalilersuinissamut remote sensingimik periutsit qanoq atorluarneqarsinnaatiginerannik nalilersuinissaq. (I) aamma (II) akineqareerpata silap pissusaanik nalilersuinermut piffissamik nangeqattaartuliavut sivisunerusut piffissat pisunik sakkortuunik pisoqarfioqqittartut nalilersornissaannut atorneqassapput. Suliniut ingerlanneqarpoq NORUT, http://www.norut.no, suleqatigalugu.

Asseq: Kangerluarsunnguami Kobbefjordimi tatsimik Badesømik, assiliivipput isumamineersumik assiliisartoq aqqutigalugu, assilisanik assersuut. Saamerleq: pisoq sakkortooq sioqqullugu, talerperleq: pisup sakkortuup kingorna. Najoqqutaq: GeoBasis, GEM.