Geoteknikki aamma Geofysiskimik uuttortaariaatsit

Geoteknikki aamma Geofysiskimik uuttortaariaatsit

Geoteknikki

Laboratoriami misissuinerit 

Nunamik/issortamik sumilluunniit nunap attassisinnaassusaanik naliliinissaq siunertaralugu Asiaq misileraasaqattaarinissamut atortuuteqarpoq. Nunap/issortap imeqassusaanut imermillu kuuffigineqarneranut tunngatillugu piginnaasat misissorsinnaavagut, taamaalilluta assaanerup nalaani imeq qanoq annertutigisoq pumpertariaqassanersoq missiliorsinnaallutigu.  

Isotopmålesonde aamma vingeforsøg 

Atortussani sioralinni ujaraaralinnilu toqqavissiiniarnerni imaluunniit pudefunderingimi isotopmålesondemik aammalu laboratoriami misissuinissamut atortussamit najoqqutarisinnaasamik misiligassamik toqqaviliinissaq sioqqullugu atortussap pineqartup attassisinnaassusaanik misiliisoqassaaq.  

Isotopmålesonde imatut atuuppoq sioqqanut/ujaraaqqanut najoqqutassaq radioaktiviusoq naqigunneqarneratigut, taamaalillunilu atortuutip nunap/issortap qinngornerit radioaktiviusut qarnoq sunniiviginerai uuttortartarpai.

Toqqaviligassap itissusaani issortaqarpat marulluusunik vingeforsøgit pisinnaapput, taakkunani nunap/issortap imaarsagaanngitsup nikikkiartuaarnerata nukittussusaa nalilerneqarlutik. 

Schmidt-Hammer 

Qaarsup imaluunniit betonngip naqitsinermi nukittussusaanik naliliinissamut Asiaq Schmidt-Hammer ikiorsiullugu taassuma naqitsinermi nukittussusaanik misileraasinnaavoq. Assersuutigalugu betonngimik annikinnerusunik iluarsaassereernerni, imaluunniit qupparni betonngilersuereernerni atorneqarsinnaavoq, betonngillu naqitsinermi nukittussaa pillugu paasissutissiivoq, taamaalillunilu attassisinnaassusaanik. 

Qupparnik uuttortaaneq 

Qaarsumi quppat sammiveqatigiigajuttarlutillu qiverneqarajuttarput. Quppat ilusaannik tamakkiisumik takussutissaqarniarluni, taamaalillunilu sanngiiffigisaanik toqqaviit qaarsortamilu noqitsiviit pisoqarfimmut naleqquttunngorlugit ilusilersorsinnaapput. Qaarsoq quppaqartiterpat, piiaasoqassallunilu qupparnik uuttortaanikkut qaarsortap sinnera ataannassanersoq, imaluunniit assaaffimmut nakkassanersoq paasineqarsinnaavoq.  

Qupparnik uuttortaanerit pujorsiut aamma klinometeri atorlugit pisarpoq. 

 

Geofysiskimik uuttortaariaatsit

EM31 

EM31 tassaavoq atortoq saviup kajungerisaqarfianik uuttortaasoq. Nunami ilutsini assigiinngitsuni saviup kajungerisaqarfittallit assigiinngitsunik sakkortussusilinnik nukittussuseqarput, taamaattumillu ikiariissut killeqarfiinik, permafrostimik, qaarsuimmik, sullulinnik ledninginillu assaanneqarsimasunik nassaarniarnermut atortoq atorneqartarpoq.  

Atortup paasissutissanik nunap qaavata ataani 5-7 meterit tikillugit pitsaasumik takussutissiisarpoq. Asimi immikkoortortanik soqutiginartuusunik toqqartuisoqarsinnaalereertoqartarpoq.  

Geoelektrikki  

Geoelektriskimik periuseq (geometriskinik assigiinngitsunik inississornerit katersat) nunami/issortami innaallagissap ingerlaartinneratigut pisarpoq, taassuminngalu uuttortaasoqartarluni. Tassuuna nunami/issortami innaallagissap akimmisaarneranik takussutissaqalersarpoq, tamannalu issortaasup ikiariissutut sananeqaataanik paasissutissiivoq. 

Issortamut kapputtakkamit ataatsimit allamut innaallagissap sarfaata ingerlaartinneratigut periuseq atuuttarpoq. Innaallagissap akimmisaarnera issortami sangujartuaartukkut uuttorneqarpoq. Sangujartuaartup itissusia kattussap akornanni ungasissutsimit aalajangerneqartarpoq, akimmisaarnermillu uuttortagaq issortap suussusiinit, sarfap ingerlavigisaanit aalajangerneqartarluni. 

Georadari 

Georadarip radiup naralaarneri issortamut ingerlaartittarpai, naralaarnerlu ingerlaartitaq ikiariissunik aqqusaarigaangat – soorlu issortaasumit qaarsuimmut – naralaarnerup ingerlaartitap ilaa akisuanertut utertinneqartarpoq, taannalu georadarimut annguttarpoq. Antennimit atorneqartumit qanoq ititigisumut ”takunnissinnaaneq” paasissutissallu annikitsortartai aalajangerneqartarput. Takisuunik maligaasiortunut antenne nunap iluanut itisuumut ”takunnissinnaavoq”, annikitsortalli ikinnerusarlutik, naatsunilli maligaasiortunut antenne itivallaartumut anngunneq ajorpoq, annikitsortalli pitsaanerusut takutittarpai.  

Asiami georadarinut atortuutit geologiskimik ikiariissut killiffiinik, qaarsuimmik, nunap iluata erngata killinganik, sermermik, permafrostimik, sullullinnik assigisaannillu nassaarinninniarluni atorneqarsinnaapput.  

Seismikki 

Seismikkimik periusikkut nunap iluanut naqitsinerup maligaasiai ingerlaartinneqartarput – pigajuttarporlu annikitsunik qaartartunik qaartitsinikkut. Maligaasiat utertillugit seismikkimik (refleksionsseismik) periusikkut ikiariissut killeqarfiinit utertitat uuttornerisigut (georadarimik periuseq takuuk) ikiariissut killinginut ataasiakkaanut itissutsit paasineqarsinnaapput. Refraktionsseismiskimik periuseq atorlugu qaarsortap pitsaassusaa pillugu paasissutissanik aamma pissarsisoqarsinnaavoq.

Seismikkikkut qaarsuimmut, ikiariissut killinginut, permafrostimut, nunap iluani erngup killinganut itissuseq aalajangersorsinnaavoq. Nunami immamilu periuseq atorsinnaavoq, tunngaviatigullu qanoq ititigisumulluunniit uuttortaanissamut killissaqanngilaq. 

Sajukulaarneeqqanik uuttortaanerit  

Illuliornermut imaluunniit illunik isaterinermut atatillugu qaarsortamik qaartiterinermi illut qanittuaniittut ajoquserneqannginnerisa uppernarsarneri iluaqutaasinnaapput. Asiaq illuni, ikaartarfinni imaluunniit sanaartukkani allani sajukulaarneeqqanik uuttortaatinik inississuinissamut Asiaq periarfissaqarpoq. Qaartitsinermi sanaartukkami pingaarutilimmi sajukulaarnerit sakkortussusaat uuttortarneqartarput.