Nunamik uuttortaaneq
Asiaq Kalaallit Nunaat tamakkerlugu nunamik uuttortaanermik kiisalu tatsinik sinerissamullu qanittumiittunik sammivissiuinermik suliaqartarpoq. Tamakku assersuutigalugu tassaasinnaapput sanaartukkanik aqqusinernillu naleqqersuineq, portussutsinik uuttortaaneq, aqqusersuutinik nalunaarsuineq, najoqqutassatut ataqatigiiaanik sanarfineq aserfallatsaaliinerlu kiisalu umiarsualivinnik tatsinillu imeqarfinnik sammivissiuineq.
Nunamik uuttoortaanermit paasissutissaativut suliarineqartarput ilaatigullu illoqarfiit nunaqarfiillu nunap assiliorneqarnerinut aamma sanaartornermut atatillugu teknikkikkut misissueqqaarnernut atorneqartarlutik. Uuttortakkat aamma nunap immikkoortuini paasissutisseeriaatsinut paasissutissanut tunngavissatut aamma ilaasarput. Suliassanik aalajangersimasumik isumaginninnerit paasissutissanillu pilersuinerit saniatigut nunamik uuttortaanermut atatillugu kommuninut, sanaartornermik ingerlatsisunut ingeniørillu suliffeqarfiinut siunnersuisartuusunut siunnersuinissamik neqerooruteqartarpugut.
Paasissutissat sukumiinerit kissaatigigukkit, attaveqarfigiuk Mikkel L. Clausen.
Geoteknik – nunap sananeqaataanut teknikki
Asiaq Kalaallit Nunaanni nunap sananeqaataanut teknikkimut atatillugu misissueqqaarnernik misilittakkanik ukiunik 40-nit amerlanernik ingerlatitseqqippoq. Issittumi sanaartornermi suliassanut atatillugu qeriuaannartup, qaarsuimmut itissutsip, nunap naqqata pissusaa imeqassuserlu, nunap najumminnissinnaaneranut tamarmik sunniuteqartut, sillimaffigissallugit pingaartuuvoq.
Asiaq nunap naqqanik misissuinernik neqerooruteqarsinnaavoq namminerisamik misissueqqissaarisarfimmi misissugassanik tigooraanertalinnik, sumiiffik tikillugu suluusalinnik uuttortaanertigut kaavitittakkanillu misissuinertigut (qillerinikkut) mekaniskiusunik misileraanertalinnik, assaanerit, sajuppillatsitsisarnerit, georadar imaluunniit geoelektrik assigisaallu atorlugit issuinnaasuni qaarsuimmut itissusersiuinertigut. Toqqavissanik toqqaanermut atatillugu issuinnaasumi assaanermut, qaarsumik qaartiterinermut aaqqiissutissanulluunniit allanut atatillugu siunnersuinissamik neqerooruteqartarpugut.
Nunap sananeqaataanik teknikkikkut misissueqqaarnerit imaalillugit ingerlanneqartarput
1. Aallarnisaataasumik misissuinerit (dk) imaluunniit
2. Pilersaarutinik misissuinerit. (dk)
Paasissutissat sukumiinerit kissaatigigukkit, attaveqarfigiuk Martin Nauta
Asiap nunap sananeqaatai pillugit teknikkut paasissutissanut toqqorsivia
Sanaartugassanut suliniutinut nutaanut tapertassatut Asiaq nunap sananeqaatai pillugit teknikkikkut paasissutissanut toqqorsiveqarpoq nunap naqqanik misissuisimanerit kiisalu misissueqqaarnerit ingerlanneqarsimasut pillugit paasissutissartalinnik.
Toqqorsivik Kalaallit Nunaanni illoqarfinni nunaqarfinnilu tamanit paasissutissanik GTO-mit, Nunatekimit Asiamillu suliarineqarsimasunik imaqarpoq. Toqqorsivimmi nassaassapput
nunap naqqanik misissuinerit 30.000 miss. (matuma ataani figur 1-imi assersuut takuuk) aamma
nunap sananeqaataa pillugu teknikkikkut nalunaarusiat 7.500 miss. misissueqqissaarisarfimmi misileraarnernik sanaartukkanillu teknikkikkut naliliinernik imallit (matuma ataani figur 2-mi assersuut takuuk).
Nalunaarusianik toqqorsivik aaqqisuunneqarsimavoq nalunaarusiat assersuutigalugu piffissamik, nalunaarusiamik piniarsimasumik imaluunniit misissueqqaarnermi sanaartukkat sorliit suliarineqarsimanerannik nalunaarinikkut ujarneqarsinnaasunngorlugit.
Paasissutissat sukumiinerit kissaatigigukkit, attaveqarfigiuk Martin Nauta.
|
